Janin 411
Re: Janin 411
ja kyydissä jani pääsee aina jos ei onnistu!!
Re: Janin 411
Terveisiä Kolilta. Palasimme reissusta perjantai-iltana vähän ennen kahdeksaa. Nelkku joutui jäämään kotipihaan, koska jarru-/kytkinnestesäiliöltä pääsylintereille menevät letkut tuottivat tuskaa, eikä sen seurauksena autossa ollut jarruja eikä kytkintä.
Mutta nyt on: 5 tuntia siinä meni. Tulimme juuri Pekan kanssa koeajolta ja hyvin toimii.
Tein turhaa työtäkin, sillä aloitin irroittamalla jarrupääsylinterin ja purkamalla sen. Tarkoitus oli vaihtaa edelliskerralla vaihtamatta jääneet 2 tiivistettä, sillä ostin Joensuun Motonetistä korjaussarjan. Harmi vain, että sarja oli väärä ja jouduin kasaamaan sylinterin takaisin vanhoilla tiivisteillä. Motonetin myymä 411:n jarrupääsylinterin tiivistesarja (halkaisija 20,64 mm) on tarkoitettu tehostetuille jarruille, mutta tässä ei ole tehostinta. Oikea tiivistesarja olisi ollut Kuplan jarrupääsylinterin korjaussarja. Siinä tiivisteiden halkaisija on 19,05 mm. Taas tuli opittua uutta. Aiemmin olen hyödyntänyt samaa Kuplan sarjaa Nelkun kytkimen pääsylinterin korjaukseen.
Irroitin jarrunestesäiliön ja vaihdoin kaikki 3 siitä lähtevää letkua uusiin ja jätin niihin myös pelivaraa. Kun kaikki kytkennät oli tehty, oli ilmaamisen aika. Työnjako oli seuraavanlainen: Raisa oli jarrunestesäiliön luona ja lisäsi nestettä heti, kun se alkoi hupenemaan säiliöstä. Pekka hoiteli jarrupoljinta ja mä könysin auton alla vuoronperään kaikkien renkaiden luona ja hoitelin ilmausruuveja. Kolmestaan homma sujui helposti ja ilmat saatiin pois putkista.
Lämpötilan pudottua äsken kolmeen pakkasasteeseen, pääsin testaamaan öljynlämmitintä. Sekin vaikuttaisi toimivan.
Aamulla olen lähdössä Tervakosken swappiin Nelkulla.
Mutta nyt on: 5 tuntia siinä meni. Tulimme juuri Pekan kanssa koeajolta ja hyvin toimii.
Tein turhaa työtäkin, sillä aloitin irroittamalla jarrupääsylinterin ja purkamalla sen. Tarkoitus oli vaihtaa edelliskerralla vaihtamatta jääneet 2 tiivistettä, sillä ostin Joensuun Motonetistä korjaussarjan. Harmi vain, että sarja oli väärä ja jouduin kasaamaan sylinterin takaisin vanhoilla tiivisteillä. Motonetin myymä 411:n jarrupääsylinterin tiivistesarja (halkaisija 20,64 mm) on tarkoitettu tehostetuille jarruille, mutta tässä ei ole tehostinta. Oikea tiivistesarja olisi ollut Kuplan jarrupääsylinterin korjaussarja. Siinä tiivisteiden halkaisija on 19,05 mm. Taas tuli opittua uutta. Aiemmin olen hyödyntänyt samaa Kuplan sarjaa Nelkun kytkimen pääsylinterin korjaukseen.
Irroitin jarrunestesäiliön ja vaihdoin kaikki 3 siitä lähtevää letkua uusiin ja jätin niihin myös pelivaraa. Kun kaikki kytkennät oli tehty, oli ilmaamisen aika. Työnjako oli seuraavanlainen: Raisa oli jarrunestesäiliön luona ja lisäsi nestettä heti, kun se alkoi hupenemaan säiliöstä. Pekka hoiteli jarrupoljinta ja mä könysin auton alla vuoronperään kaikkien renkaiden luona ja hoitelin ilmausruuveja. Kolmestaan homma sujui helposti ja ilmat saatiin pois putkista.
Lämpötilan pudottua äsken kolmeen pakkasasteeseen, pääsin testaamaan öljynlämmitintä. Sekin vaikuttaisi toimivan.
Aamulla olen lähdössä Tervakosken swappiin Nelkulla.
Re: Janin 411
hieno! liityn teidän seuraan siinä matkalla sitten! Ettei tarvi ihan yksin ajella koko matkaa!
Re: Janin 411
Eilen tuli sitten käytyä Janakkalassa, eikä jarrunestettä ainakaan vielä alkanut vuotamaan ja jarrut toimivat, eli korjaus taisi tosiaan onnistua. Aion kuitenkin uusia ne 2 vanhaa tiivistettä jossain vaiheessa, kunhan löydän jostain sopivan tiivistesarjan.
Ostin Janakkalasta Nelkkuun lisäkaukovalot, kun halvalla sain. Virittelin ne heti eilisiltana paikalleen, mutta johtoja ja relettä en vielä ole asentanut.
Lisäksi vihdoinkin oli saatavilla öljypohjan sihtiluukkuun tarvittavat tiivisteet. Ne ovat erilaiset kuin Kuplassa. Olen jo yli 3 kuukautta kysellyt niitä monesta paikasta, mutta kaikki ovat myyneet ei-oota. En ole siis uskaltanut avata sihtiluukkua ollenkaan, koska jos tiivisteet hajoaisivat, en saisikaan autoa takaisin ajokuntoon. Mutta nyt pääsen puhdistamaan tai vaihtamaan öljysihdinkin. Varsinaista öljysihtiä ei ollut heti saatavilla, mutta tein siitä OberSchlachterille tilauksen.
Ostin Janakkalasta Nelkkuun lisäkaukovalot, kun halvalla sain. Virittelin ne heti eilisiltana paikalleen, mutta johtoja ja relettä en vielä ole asentanut.
Lisäksi vihdoinkin oli saatavilla öljypohjan sihtiluukkuun tarvittavat tiivisteet. Ne ovat erilaiset kuin Kuplassa. Olen jo yli 3 kuukautta kysellyt niitä monesta paikasta, mutta kaikki ovat myyneet ei-oota. En ole siis uskaltanut avata sihtiluukkua ollenkaan, koska jos tiivisteet hajoaisivat, en saisikaan autoa takaisin ajokuntoon. Mutta nyt pääsen puhdistamaan tai vaihtamaan öljysihdinkin. Varsinaista öljysihtiä ei ollut heti saatavilla, mutta tein siitä OberSchlachterille tilauksen.
Re: Janin 411
Tiistai-iltana kävin 411:llä Riihimäen seudun jaoksen miitissä. Siellä oli hyvä meininki ja keskustelua käytiin myös isoista asioista. Jaos tiedottanee yleisesti näistä asioista myöhemmin.
Paluumatkalla huomasin, että aika pimeää alkaa jo olemaan klo 21 aikoihin. En vieläkään ole ehtinyt tekemään lisävalokytkentöjä, tosin kävin Motonetistä hakemassa siihen liittyviä tarvikkeita. Ehkä tänään...
Paluumatkalla huomasin, että aika pimeää alkaa jo olemaan klo 21 aikoihin. En vieläkään ole ehtinyt tekemään lisävalokytkentöjä, tosin kävin Motonetistä hakemassa siihen liittyviä tarvikkeita. Ehkä tänään...
Re: Janin 411
jaahas. sielläkin oma yhdistys nousemassa pystyyn vai oma tapahtuma järjesteillä? Hyvä homma jos aktiivisuutta löytyy sehän on pääasia!
Re: Janin 411
Uutta tutkimustietoa käytettävissä, joten otetaan jälleen esille nämä vanhat väittämät:
Kröhöm. Tuoreen tutkimuksen mukaan Volkswagen Thing ja Volkswagen New Beetle ovat rumia, mutta listassa ei mainita 411- tai 412-mallia. Eli ei tuo minun auto siis olekaan ruma, vaikka jotkut ovat niin luulleet. Rumuus on katsojan silmissä!
Täällä on lista maailman rumimmista autoista.
nurmo kirjoitti:on se vaan ruma auto
leppis kirjoitti:Kyllä se on ruma
Kröhöm. Tuoreen tutkimuksen mukaan Volkswagen Thing ja Volkswagen New Beetle ovat rumia, mutta listassa ei mainita 411- tai 412-mallia. Eli ei tuo minun auto siis olekaan ruma, vaikka jotkut ovat niin luulleet. Rumuus on katsojan silmissä!
Täällä on lista maailman rumimmista autoista.
Re: Janin 411
hyvin korjattu en kyllä ymmärrä noita kommentteja ei se musta vaa oo mikää ruma auto. On se toki erilainen ku joku Kupla jne. mutta kiva että ei kaikilla oo samanlaisia ja vanha auto on aina vanha auto
Re: Janin 411
Nelkku on FVWA:n kuukauden Volkkari.
Re: Janin 411
onneksi olkoon!!
Re: Janin 411
hyvän jutun ja historian oot kyllä kirjoittanut! Kyllä on kiva lukea kun tietää omasta autosta noin paljon ja varmaa oli hieno hetki se ensimmäisen omistan päästä istuu sinne kyytiin.
Tosta kirjoittais jo kirjan sit sen auton historia ois kaikkien tiedossa tuleville sukupolville (vink vink)
Tosta kirjoittais jo kirjan sit sen auton historia ois kaikkien tiedossa tuleville sukupolville (vink vink)
Re: Janin 411
Tämä viesti oli Henkan käsialaa, pidätetään oikeudet muutoksiin :D
Re: Janin 411
Hauskan videon olit kuvannut.
Ihmettelitte videolla, että miksi kestää lähtö niin kauan.
Lähtötoimenpiteet:
- auto käyntiin
- valot päälle
- lasin raappausta
- turvavyöt kiinni
- lämpimän ilman puhallin käyntiin
- rukkaset käteen
- viltti syliin
- lisää lasin raappausta
- vaihde silmään
- lisää lasin raappausta
- ja sitten liikkeelle.
Joten, emmekö olleetkin aika nopeita?
Ihmettelitte videolla, että miksi kestää lähtö niin kauan.
Lähtötoimenpiteet:
- auto käyntiin
- valot päälle
- lasin raappausta
- turvavyöt kiinni
- lämpimän ilman puhallin käyntiin
- rukkaset käteen
- viltti syliin
- lisää lasin raappausta
- vaihde silmään
- lisää lasin raappausta
- ja sitten liikkeelle.
Joten, emmekö olleetkin aika nopeita?
Re: Janin 411
Aikaa on taas vierähtänyt, enkä ole täydentänyt Nelkun kertomusta. Toisaalta, eipä ole paljon mitään tapahtunut. Kilometrejä on kertynyt kaiken talvea, eikä mitään isompia ongelmia ole ollut.
Kävimme Mäkistartti-tapahtumassa Tahkolla. Se on koko viikonlopun tapahtuma. Lähdimme Raisan kanssa ajamaan sinne suoraan töistä perjantai-iltapäivällä. Pidimme ensimmäisen pysähdyksen Kuortissa. Kahvitauon jälkeen ajaessamme kiihdytysrampilla, huomasin päätiellä kohti pohjoista ajavan Tölkin. Sanoin Raisalle, että tuo on varmasti menossa samaan paikkaan, vaikka en tunnistanut autoa. Koska tie oli lähes tyhjä, otimme kunnon spurtin ja saavutimme Tölkin hetkessä, tosin emme ihan puskuriin menneet roikkumaan. Mäntyharjulla tietöiden kohdalla liikenne ruuhkautui ja autojen väliset etäisyydet lyhentyivät. Tuolloin edessämme ajava Tölkki tervehti väläyttämällä hätävilkkuja, eli kuski ehkä arveli meidän olevan VW-harrastajia.
Jatkoimme yhtä matkaa muutamia kymmeniä kilometrejä, kunnes Mikkelin ja Varkauden välillä Syncro-Tölkki pysähtyi levähdysalueelle. Mekin pysähdyimme siihen ja kävin jututtamassa tupakkatauolle pysähtynyttä kuljettajaa. Varmistui, että Hyvinkäältä liikkeelle lähteneet kaiffarit olivat menossa samaan paikkaan. Sovimme, että pysähdytään tankkaamaan Varkauden jälkeen. Ei vain tullut puhetta, että miten pian. Ja Kuopioon astihan sitä sitten ajettiin ennen tankkausta. Vähän jo aavistelin polttoaineen loppumista, sillä 411:n bensamittari ei ihan toimi. Jotain se näyttää, mutta ei ainakaan bensanmäärää. Uskoisin kyseen olevan pelkästä maadoitusviasta, enkä ole priorisoinut sen korjaamista kovin korkealle. Joka tapauksessa bensa riitti Kuopioon, eikä se edes ollut kovin lopussakaan, vielä olisi ollut viitisentoista litraa. Ja kympin varakannu oli mukana.
No, me Raisan kanssa olimme nälkäisiä ja jäimme Kuopioon syömään Syncron jatkaessa jo matkaa. Kun olimme syöneet ja kävin kassatiskillä, joku hihkaisi "Jani!" mennessäni ohi. Ihmettelin vähän, että kuka täällä tuntee minut. No, sehän oli Harri "Hartsa" Hytönen, joka oli myös menossa samaan paikkaan. Sovimme, että mennään samaa matkaa. Se olikin kannaltamme hyvä ratkaisu, sillä emme olleet ennen käyneet Tahkolla ja lisäksi kuulimme loppumatkassa olevasta jäätiestä, jonka avulla säästäisi kymmenien kilometrien ajon. Navigaattori ei taatusti osaisi opastaa käyttämään jäätietä, joten onneksi saimme Hartsan oppaaksi.
Lunta satoi melkoisesti ja alkoi olla jo pimeäkin. Pitkiä valoja ei voinut käyttää edessä ajavan vuoksi, mutta lumipöllyn vuoksi sen takavalot näkyivät vain satunnaisina välähdyksinä. Lopulta pääsimme perille ja alkoi fiilikseen virittäytyminen kymmenien samanhenkisten harrastajien seurassa.
Lauantaina olimme 8 tuntia jääradalla. Nelkku on yllättävän tasapainoinen ja hyvä ajettava radalla. Muiden esimerkistä huolimatta emme ajaneet kertaakaan penkkaan ja pyörähdyksiäkin meille tapahtui vain 2. Silti saimme pidettyä niin hyvän vauhdin, että jatkuvasti jouduimme hiljentelemään edessä ajaneiden vuoksi, ohituspaikat olivat nimittäin vähissä.
Osa kalustosta parkissa.
Kylki edellä.
8 tunnin sudittelun jälkeen kävimme tankkaamassa. Taisi olla toistaiseksi kalleinta bensaa, jota olen tankannut. Lahdessa lähtiessä tankkasin 98-oktaanista hintaan 1,50 eur/litra. Tahkolla seuraavana päivänä hinta oli 1,69 eur/litra. Vaatimaton, vain reilun markan tahkolisä. Nähtyäni hinnan, tankkasin vain radalla käyttämäni varakanisterin täyteen ja päätin hoitaa auton tankkauksen vasta kauempana turistikeskuksesta.
Sunnuntaina, kun tapahtuma oli päättymässä ja muut ihmiset valmistautuivat kotiinlähtöön, me lähdimme ajamaan kohti Kolia. Heti majoituspaikan pihasta lähdettyämme huomasin, ettei auton nopeus- ja matkamittari toimineet. Mittarista oli kuulunut jo perjantaina enteilevää naksuntaa ja rutinaa, mutta nyt mittari oli rikki. Navigaattorin avulla saimme nopeustiedon, mutta matkoja en jaksanut laskea reiteistä. Raisa kertoi nopeustietoa aina rajoituksen muuttuessa tai kameran lähestyessä ja mä jarruttelin tarpeen mukaan. Navigaattori ajatti meidät tekemieni asetusten ansiosta niin mielenkiintoista reittiä, että kaikki tiet olivat vähintään 3-numeroisia ja useimmat 4-numeroisia. Eli tosi pieniä, uskoakseni hiekkateitä pitkin matkasimme metsien keskellä kohti itää. Bensan riittävyys alkoi jo tosissaan epäilyttää, sillä bensan määrästä tai ajetuista kilometreistä ei ollut mitään tietoa.
Reitin ensimmäinen huoltoasema oli vasta Juuassa ja hyvinhän sinne päästiin. Juuka on kesäaikaan Kolia lähinnä oleva kunta, jossa on terveyskeskus ja Alko. Emme tällä kertaa kaivanneet kumpaakaan, tosin ne molemmat olivat kiinni, olihan sunnuntai. Talviaikana jäätien ansiosta Lieksa on about yhtä lähellä Kolia ja siellä on paljon muutakin edellä mainittujen lisäksi. Poikamiehille tiedoksi, että sieltä löytyy mm. hyviä naisia.
Ensimmäinen näkymä Kolin vaaroille.
Ukko-Kolin Rantamökkien Kultaranta-mökin pihassa Pielisen rannalla.
Kolin laivarannassa, ketjun alussa on kuva samasta paikasta.
Hotelli Kolin pihassa.
Lumista tietä alas Ukko-Kolilta.
Viikon aikana tulikin sitten ajeltua ympäriinsä. Kävimme myös kaupungissa (Lieksassa). Hankin sieltä tarvikkeet ja leivoin yhtenä yönä muikuista ja itsepilkityistä ahvenista kalakukon voita ja läskiä säästämättä.
Koska mökissä oli hyvä leivinuuni, innostuin parina iltana/yönä tekemään myös läjän karjalanpiirakoita sekä hiivaleivän. Kaikkea kunniaa en voi ottaa niistä pelkästään itselleni, sillä Raisa ja hänen pikkusiskonsa auttoivat piirakoiden rypyttämisessä.
Kotimatka sujui hyvin, tosin peltipoliisien takia Raisa sai olla tarkkana kertoessaan nopeustietoa kurkku käheänä.
Kävimme Mäkistartti-tapahtumassa Tahkolla. Se on koko viikonlopun tapahtuma. Lähdimme Raisan kanssa ajamaan sinne suoraan töistä perjantai-iltapäivällä. Pidimme ensimmäisen pysähdyksen Kuortissa. Kahvitauon jälkeen ajaessamme kiihdytysrampilla, huomasin päätiellä kohti pohjoista ajavan Tölkin. Sanoin Raisalle, että tuo on varmasti menossa samaan paikkaan, vaikka en tunnistanut autoa. Koska tie oli lähes tyhjä, otimme kunnon spurtin ja saavutimme Tölkin hetkessä, tosin emme ihan puskuriin menneet roikkumaan. Mäntyharjulla tietöiden kohdalla liikenne ruuhkautui ja autojen väliset etäisyydet lyhentyivät. Tuolloin edessämme ajava Tölkki tervehti väläyttämällä hätävilkkuja, eli kuski ehkä arveli meidän olevan VW-harrastajia.
Jatkoimme yhtä matkaa muutamia kymmeniä kilometrejä, kunnes Mikkelin ja Varkauden välillä Syncro-Tölkki pysähtyi levähdysalueelle. Mekin pysähdyimme siihen ja kävin jututtamassa tupakkatauolle pysähtynyttä kuljettajaa. Varmistui, että Hyvinkäältä liikkeelle lähteneet kaiffarit olivat menossa samaan paikkaan. Sovimme, että pysähdytään tankkaamaan Varkauden jälkeen. Ei vain tullut puhetta, että miten pian. Ja Kuopioon astihan sitä sitten ajettiin ennen tankkausta. Vähän jo aavistelin polttoaineen loppumista, sillä 411:n bensamittari ei ihan toimi. Jotain se näyttää, mutta ei ainakaan bensanmäärää. Uskoisin kyseen olevan pelkästä maadoitusviasta, enkä ole priorisoinut sen korjaamista kovin korkealle. Joka tapauksessa bensa riitti Kuopioon, eikä se edes ollut kovin lopussakaan, vielä olisi ollut viitisentoista litraa. Ja kympin varakannu oli mukana.
No, me Raisan kanssa olimme nälkäisiä ja jäimme Kuopioon syömään Syncron jatkaessa jo matkaa. Kun olimme syöneet ja kävin kassatiskillä, joku hihkaisi "Jani!" mennessäni ohi. Ihmettelin vähän, että kuka täällä tuntee minut. No, sehän oli Harri "Hartsa" Hytönen, joka oli myös menossa samaan paikkaan. Sovimme, että mennään samaa matkaa. Se olikin kannaltamme hyvä ratkaisu, sillä emme olleet ennen käyneet Tahkolla ja lisäksi kuulimme loppumatkassa olevasta jäätiestä, jonka avulla säästäisi kymmenien kilometrien ajon. Navigaattori ei taatusti osaisi opastaa käyttämään jäätietä, joten onneksi saimme Hartsan oppaaksi.
Lunta satoi melkoisesti ja alkoi olla jo pimeäkin. Pitkiä valoja ei voinut käyttää edessä ajavan vuoksi, mutta lumipöllyn vuoksi sen takavalot näkyivät vain satunnaisina välähdyksinä. Lopulta pääsimme perille ja alkoi fiilikseen virittäytyminen kymmenien samanhenkisten harrastajien seurassa.
Lauantaina olimme 8 tuntia jääradalla. Nelkku on yllättävän tasapainoinen ja hyvä ajettava radalla. Muiden esimerkistä huolimatta emme ajaneet kertaakaan penkkaan ja pyörähdyksiäkin meille tapahtui vain 2. Silti saimme pidettyä niin hyvän vauhdin, että jatkuvasti jouduimme hiljentelemään edessä ajaneiden vuoksi, ohituspaikat olivat nimittäin vähissä.
Osa kalustosta parkissa.
Kylki edellä.
8 tunnin sudittelun jälkeen kävimme tankkaamassa. Taisi olla toistaiseksi kalleinta bensaa, jota olen tankannut. Lahdessa lähtiessä tankkasin 98-oktaanista hintaan 1,50 eur/litra. Tahkolla seuraavana päivänä hinta oli 1,69 eur/litra. Vaatimaton, vain reilun markan tahkolisä. Nähtyäni hinnan, tankkasin vain radalla käyttämäni varakanisterin täyteen ja päätin hoitaa auton tankkauksen vasta kauempana turistikeskuksesta.
Sunnuntaina, kun tapahtuma oli päättymässä ja muut ihmiset valmistautuivat kotiinlähtöön, me lähdimme ajamaan kohti Kolia. Heti majoituspaikan pihasta lähdettyämme huomasin, ettei auton nopeus- ja matkamittari toimineet. Mittarista oli kuulunut jo perjantaina enteilevää naksuntaa ja rutinaa, mutta nyt mittari oli rikki. Navigaattorin avulla saimme nopeustiedon, mutta matkoja en jaksanut laskea reiteistä. Raisa kertoi nopeustietoa aina rajoituksen muuttuessa tai kameran lähestyessä ja mä jarruttelin tarpeen mukaan. Navigaattori ajatti meidät tekemieni asetusten ansiosta niin mielenkiintoista reittiä, että kaikki tiet olivat vähintään 3-numeroisia ja useimmat 4-numeroisia. Eli tosi pieniä, uskoakseni hiekkateitä pitkin matkasimme metsien keskellä kohti itää. Bensan riittävyys alkoi jo tosissaan epäilyttää, sillä bensan määrästä tai ajetuista kilometreistä ei ollut mitään tietoa.
Reitin ensimmäinen huoltoasema oli vasta Juuassa ja hyvinhän sinne päästiin. Juuka on kesäaikaan Kolia lähinnä oleva kunta, jossa on terveyskeskus ja Alko. Emme tällä kertaa kaivanneet kumpaakaan, tosin ne molemmat olivat kiinni, olihan sunnuntai. Talviaikana jäätien ansiosta Lieksa on about yhtä lähellä Kolia ja siellä on paljon muutakin edellä mainittujen lisäksi. Poikamiehille tiedoksi, että sieltä löytyy mm. hyviä naisia.
Ensimmäinen näkymä Kolin vaaroille.
Ukko-Kolin Rantamökkien Kultaranta-mökin pihassa Pielisen rannalla.
Kolin laivarannassa, ketjun alussa on kuva samasta paikasta.
Hotelli Kolin pihassa.
Lumista tietä alas Ukko-Kolilta.
Viikon aikana tulikin sitten ajeltua ympäriinsä. Kävimme myös kaupungissa (Lieksassa). Hankin sieltä tarvikkeet ja leivoin yhtenä yönä muikuista ja itsepilkityistä ahvenista kalakukon voita ja läskiä säästämättä.
Koska mökissä oli hyvä leivinuuni, innostuin parina iltana/yönä tekemään myös läjän karjalanpiirakoita sekä hiivaleivän. Kaikkea kunniaa en voi ottaa niistä pelkästään itselleni, sillä Raisa ja hänen pikkusiskonsa auttoivat piirakoiden rypyttämisessä.
Kotimatka sujui hyvin, tosin peltipoliisien takia Raisa sai olla tarkkana kertoessaan nopeustietoa kurkku käheänä.