Raisan ja Janin Kupla
Re: Raisan ja Janin Kupla
Tilasin äsken Kuplaan uudet lokasuojat ja varapyöräkotelon pohjan. Samoin kaikki ikkunoiden, ovien ja luukkujen tiivisteet. Eihän niille kaikille heti ole käyttöä, mutta ovatpahan valmiina odottamassa.
Re: Raisan ja Janin Kupla
kumpis teillä nyt sit toimii talvella autona vai molemmat?
Re: Raisan ja Janin Kupla
Riippuu monesta asiasta, esimerkiksi hallitilanteesta. Jos hallitilaa ei löydy, ajetaan kaikilla autoilla mahdollisimman tasapuolisesti aivan kuten kesälläkin.
Re: Raisan ja Janin Kupla
olitteko te yhteydes tonne yhtee talliin minkä laitoin tonne yleiselle foorumille...mikä oli sopenkorvessa? ei tosiaan ollu itel mitää tietoa hinnasta tai mitää mutta kai autoharrastamiseen piti olla ihan hyvä halli...
Re: Raisan ja Janin Kupla
Uskoakseni kyllä, Raisa soittelee joka viikko useille hallitilan tarjoajille. Monia tiloja on tullut käytyä katsomassakin.
Viime viikolla kävimme katsomassa tosi lupaavaa tilaa, mutta monet yksityiskohdat, kuten hinta ei ollut vielä tiedossa.
Viime viikolla kävimme katsomassa tosi lupaavaa tilaa, mutta monet yksityiskohdat, kuten hinta ei ollut vielä tiedossa.
Re: Raisan ja Janin Kupla
Eikös tuo ollut se hallitila josta Kosma oli soitellut...
Re: Raisan ja Janin Kupla
Tänään tuli vaihdettua Kuplaan ja Nelkkuun öljyt.
Re: Raisan ja Janin Kupla
Pikkuhiljaa pörinä on vaan voimistunut ja lisäefektinä mukaan on tullut pamahtelut moottorijarrutuksen aikana.Rauti kirjoitti:ettei vaa oo putken tiiviste vaa hajonnut?? ettei koko putki sentään?
Tänään pääsin tutkimaan tilannetta naapurin Lean isän autotalliin. Oli aivan luksusta ropata autoa sisätiloissa!!!
Vika oli kuten Rauti epäilikin: Sylinterikannen ja pakoputken välinen tiiviste oli kadonnut jonnekin. Rako ei ollut paria millimetriä enempää, mutta se ylti lähes koko pakoaukon ympäri. Koska tiivisteen vaihtaminen käytännössä vaatisi melkoisen touhuamisen ruosteisten pulttien ja muttereiden kanssa, päätin oikaista käyttämällä pakoputkenkorjaustöhnää. Ensivaikutelma reilun kilometrin kotimatkalta on hyvä. Ääni hiljeni selvästi ja myös vääntö parani. Korjataan sitten kunnolla, kun kone on irti.
Vaikka kone toimiikin erinomaisesti, eikä esimerkiksi savuta tai valuta öljyä, pelkään pahoin, että joskus sen kilometrit tulevat täyteen. Nyt autolla on ajettu mittarin mukaan 159000 km, eikä moottoria ole vielä edes irroitettu. Käytyäni tammikuussa asiakaskeikalla Suomusjärvellä, huomasin matkamittarin pyörivän liian hitaasti. Nopeusmittari kyllä toimii. Laskeskelimme tuolloin heiton suuruutta ja muistaakseni mittariin kertyy vain noin 70% todellisista kilometreistä.
Parantuneeseen vääntöön saattaa vaikuttaa myös se, että vaihdoin samalla myös uuden ilmanputsarin (tässä vuosimallissa se on paperia eikä öljyä), uuden bensansuodattimen ja uudet katkojankärjet sekä tein sytytyksensäädön strobolla. Virranjakajaa saikin kääntää aika paljon, että ajoitus tuli kohdalleen.
Puhdistelin myös virranjakajan kantta ja pyörijää. Tässä yksilössä onkin aivan erinäköinen pyörijä kuin muissa näkemissäni Volkkareissa. Tässä on nimittäin kierroksenrajoitin. Saakohan sellaisia vielä uutena ja minkä laatuisia ne ovat?
Re: Raisan ja Janin Kupla
Edellistä kirjoitustani seuraavana päivänä hienot paikkaukseni irtosivat työmatkalla ja taas alkoi pörisemään vähän kovempaa. Koska olimme lähdössä sitä seuraavana aamuna Mäkistarttiin Varpaisjärvelle, piti jotain keksiä. Lean isä ei ollut kotona, joten tein uudet paikkaukset kotipihassa lumihangessa maaten. Hommaa helpotti, kun poistin oikeanpuoleisen takapyörän.
Kokeilin vahvistaa paikkaustahnalla tehtävää paikkausta sellaisella pakoputken paikkausnauhalla. Kun sain laitettua sen paikalleen edes jotenkin ja vähän lämmittelin putkistoa, huomasin paikkausnauhan olevan palavaa materiaalia. Se on varmaankin tarkoitettu sellaisiin autoihin, joissa on Kuplaa pidempi putkisto ja pakokaasu on jäähtyneempää. Revin mokoman virhehankinnan irti. Tässä vaiheessa huomasin, että hallitunkki oli jossain vaiheessa laskeutunut kymmenisen senttiä, eikä se kantanut yhtään. Auto oli vain varmistukseksi laittamani pukin varassa. Nostin tunkinkin takaisin tuntumaan ja kiittelin mielessäni, ettei pukki ollut kaatunut...
Laitoin paikkausmössöä vielä lisää, itse asiassa koko purkillinen kului. Toivoin paikkaukseni kestävän edes pari sataa kilometriä. Oli sen verran pakkasta, ettei aine ollut kovin helposti muotoiltavissa.
Kokeilin vahvistaa paikkaustahnalla tehtävää paikkausta sellaisella pakoputken paikkausnauhalla. Kun sain laitettua sen paikalleen edes jotenkin ja vähän lämmittelin putkistoa, huomasin paikkausnauhan olevan palavaa materiaalia. Se on varmaankin tarkoitettu sellaisiin autoihin, joissa on Kuplaa pidempi putkisto ja pakokaasu on jäähtyneempää. Revin mokoman virhehankinnan irti. Tässä vaiheessa huomasin, että hallitunkki oli jossain vaiheessa laskeutunut kymmenisen senttiä, eikä se kantanut yhtään. Auto oli vain varmistukseksi laittamani pukin varassa. Nostin tunkinkin takaisin tuntumaan ja kiittelin mielessäni, ettei pukki ollut kaatunut...
Laitoin paikkausmössöä vielä lisää, itse asiassa koko purkillinen kului. Toivoin paikkaukseni kestävän edes pari sataa kilometriä. Oli sen verran pakkasta, ettei aine ollut kovin helposti muotoiltavissa.
Re: Raisan ja Janin Kupla
Perjantaina matka Mäkistarttiin meni mukavasti. Pysähdyimme Hollolassa ostamassa aiempaa pienemmän varakanisterin (5 L) ja tankkasimme sen. Mikkelistä ostimme kahvit ja Kuopiossa ruokailtiin sekä tankattiin. Pakoputken paikkaukset kestivät perille saakka.
Lauantaina ajelimme Varpaisjärven ja Tahkon maisemissa. Ohjelmassa oli jäärata-ajoa. Toisella radalla jää petti edellämme ajaneen Audin alla ja se mulahti veteen. Onneksi parinkymmenen senttimetrin vesikerroksen alla oli toinen jääkerros.
Kolmannella radalla ongelmia ei ollut ja pääsimme ajamaan aivan riittävästi.
Sunnuntaina ajoimme Varpaisjärveltä Nurmeksen kautta Lieksaan. Lieksasta ajoimme vielä illalla Kolille, jossa minulla oli sovittuna töitä pariksi päiväksi. Jäätietä ei ollut avattu koko talvena, emmekä lähteneet yrittämään ajaa umpihangessa Pielisen yli.
Keskiviikoksi oli sovittuna töitä Joensuussa ja ajoimmekin sinne heti aamulla. Töiden jälkeen, joskus klo 18 aikoihin pääsimme aloittamaan kotimatkan.
Perille pääsimme illalla, en viitsi tarkemmin kirjoittaa, mutta vauhdikkaasti matka sujui. Tankkasimme Joensuussa, Varkaudessa pidimme valojen pesutauon. Aivan turhaan, ei se hehkulamppujen valoteho siitä parantunut.
Seuraavana aamuna, kun lähdin töihin Lahteen, oli pakoputken paikkaus pettänyt. Mutta, koko 1220 km reissun se kesti. Ja sehän riittää.
Lauantaina ajelimme Varpaisjärven ja Tahkon maisemissa. Ohjelmassa oli jäärata-ajoa. Toisella radalla jää petti edellämme ajaneen Audin alla ja se mulahti veteen. Onneksi parinkymmenen senttimetrin vesikerroksen alla oli toinen jääkerros.
Kolmannella radalla ongelmia ei ollut ja pääsimme ajamaan aivan riittävästi.
Sunnuntaina ajoimme Varpaisjärveltä Nurmeksen kautta Lieksaan. Lieksasta ajoimme vielä illalla Kolille, jossa minulla oli sovittuna töitä pariksi päiväksi. Jäätietä ei ollut avattu koko talvena, emmekä lähteneet yrittämään ajaa umpihangessa Pielisen yli.
Keskiviikoksi oli sovittuna töitä Joensuussa ja ajoimmekin sinne heti aamulla. Töiden jälkeen, joskus klo 18 aikoihin pääsimme aloittamaan kotimatkan.
Perille pääsimme illalla, en viitsi tarkemmin kirjoittaa, mutta vauhdikkaasti matka sujui. Tankkasimme Joensuussa, Varkaudessa pidimme valojen pesutauon. Aivan turhaan, ei se hehkulamppujen valoteho siitä parantunut.
Seuraavana aamuna, kun lähdin töihin Lahteen, oli pakoputken paikkaus pettänyt. Mutta, koko 1220 km reissun se kesti. Ja sehän riittää.
- Liitteet
-
- Mäkistartti 2012.
-
- Ukko-Kolin Rantamökkien Kultaranta-mökin pihalla aamupäivällä.
Re: Raisan ja Janin Kupla
Hups. Edellisestä ketjun viestistä onkin kulunut jo yli neljä vuotta. Tässä välissä hallitilanne on parantunut eli nyt käytössä on puolilämmin halli ja kotipihassa on huonelämpöinen talli.
Kuplalla on ajettu edelleen ympärivuotisesti. Kilometrejä kertyy vuosittain kymmenisentuhatta. Viime syksynä vaihdettiin Öljypisteellä SAE 20W -öljyt, joilla tuli ajettua talven aikana yli 3000 km.
6.4.2016 Essi 2 v. vaihtoi Kuplaan kesärenkaat. Isä auttoi ihan vähän.
Viime viikolla moottoriin vaihdettiin Öljypisteellä kesäajoon paremmin soveltuvat SAE 40 -öljyt ja kävimme viikonloppuna vappuajelulla.
Kuplalla on ajettu edelleen ympärivuotisesti. Kilometrejä kertyy vuosittain kymmenisentuhatta. Viime syksynä vaihdettiin Öljypisteellä SAE 20W -öljyt, joilla tuli ajettua talven aikana yli 3000 km.
6.4.2016 Essi 2 v. vaihtoi Kuplaan kesärenkaat. Isä auttoi ihan vähän.
Viime viikolla moottoriin vaihdettiin Öljypisteellä kesäajoon paremmin soveltuvat SAE 40 -öljyt ja kävimme viikonloppuna vappuajelulla.
Re: Raisan ja Janin Kupla
Vappuajelu 2016 oli vähän normaalia pidempi kestoltaan. Varsinainen kohde oli Eesti Vanamootorrattaklubi Unic-Moton järjestämä Tagadi restauraatorite päev, mutta lähdimme matkaan jo lauantaina aamuviideltä.
Laivassa odottamassa Tallinnan satamaan pääsyä.
Kurtnassa kahdesti vuodessa järjestettävässä Tagadi restauraatorite päev -tapahtumassa oli paljon nähtävää ja kävijöitä. Kävijöitä järjestäjien mukaan on noin 3000 vuosittain. Jos harrastusvälineeni olisi VW:n sijasta itäpyörä tai -auto, olisin pomppinut onneni kukkuloilla tasajalkaa – niin paljon oli osia ja aihioita saatavilla. Myös japseihin ja bemareihin oli osia useammallakin myyjällä.
Toisaalta iloitsin siitä, että lompakkoni keventyi tapahtuman aikana vain kympillä.
Tapahtumassa oli hyvä fiilis ja Kuplan sai pysäköityä aivan sisäänpääsyportin luokse muiden autovanhusten viereen.
Sää suosi koko matkan ajan, joten ajelimme paljon. Tallinnassa ajelimme ristiin rastiin ja Kurtnan lisäksi kävimme myös Paldiskissa, jossa reittivalinnan petettyä suoritimme epävirallisen maastokokeen rannan tuntumassa kulkevalla metsäpolulla motocross-pyörien ja maastureiden käyttämällä väylällä. Ylitimme kapeat kohdat, syvät polanteet sekä vesi-, muta- ja kallioesteet leikiten, mutta hiekkaesteen kohdattuamme teimme U-käännöksen. Valitettavasti matkan tältä osuudelta ei ole kuvia, ne olisivat olleet ottamisen arvoisia. Autoon ei tullut vaurioita, emmekä jääneet mihinkään kiinni, vaikka joissain paikoissa (lisäöljy?)pohja vähän kolahtelikin.
Näkymä Tallinnan satamaan Paljassaaresta. Essi nautti turvaistuimessaan etupenkillä. Nauttiko Raisa takapenkillä? Ei ollut puhetta.
Tallinnassa Hotelli Dzingelissä oli erittäin ystävällinen palvelu ja monipuolinen aamiainen. Jopa kerrossiivoojat olivat ystävällisiä, mikä ei ole itsestäänselvyys edes paljon kalliimmissa hotelleissa.
Maksuton vartioitu pysäköinti hotelli Dzingelin aidatulla takapihalla.
Matka sujui erittäin hyvin, eikä autolle tarvinnut tehdä muita huoltotoimenpiteitä kuin tankata pari kertaa ja pestä tuulilasi. Kotiin Orimattilaan palasimme myöhään maanantai-iltana. Moottoritienopeuksissa lähes tyhjällä tiellä ajovaloilta toivoisi R2-hehkulankapolttimoiden tarjoamaa valotehoa enemmän loistetta, mutta muuten en keksi yhtään perustetta miksei VW Kupla olisi hyvä perheauto myös ulkomaanmatkailussa! Nelkun soveltuvuuden testasimmekin jo yli 4 vuotta sitten.
Laivassa odottamassa Tallinnan satamaan pääsyä.
Kurtnassa kahdesti vuodessa järjestettävässä Tagadi restauraatorite päev -tapahtumassa oli paljon nähtävää ja kävijöitä. Kävijöitä järjestäjien mukaan on noin 3000 vuosittain. Jos harrastusvälineeni olisi VW:n sijasta itäpyörä tai -auto, olisin pomppinut onneni kukkuloilla tasajalkaa – niin paljon oli osia ja aihioita saatavilla. Myös japseihin ja bemareihin oli osia useammallakin myyjällä.
Toisaalta iloitsin siitä, että lompakkoni keventyi tapahtuman aikana vain kympillä.
Tapahtumassa oli hyvä fiilis ja Kuplan sai pysäköityä aivan sisäänpääsyportin luokse muiden autovanhusten viereen.
Sää suosi koko matkan ajan, joten ajelimme paljon. Tallinnassa ajelimme ristiin rastiin ja Kurtnan lisäksi kävimme myös Paldiskissa, jossa reittivalinnan petettyä suoritimme epävirallisen maastokokeen rannan tuntumassa kulkevalla metsäpolulla motocross-pyörien ja maastureiden käyttämällä väylällä. Ylitimme kapeat kohdat, syvät polanteet sekä vesi-, muta- ja kallioesteet leikiten, mutta hiekkaesteen kohdattuamme teimme U-käännöksen. Valitettavasti matkan tältä osuudelta ei ole kuvia, ne olisivat olleet ottamisen arvoisia. Autoon ei tullut vaurioita, emmekä jääneet mihinkään kiinni, vaikka joissain paikoissa (lisäöljy?)pohja vähän kolahtelikin.
Näkymä Tallinnan satamaan Paljassaaresta. Essi nautti turvaistuimessaan etupenkillä. Nauttiko Raisa takapenkillä? Ei ollut puhetta.
Tallinnassa Hotelli Dzingelissä oli erittäin ystävällinen palvelu ja monipuolinen aamiainen. Jopa kerrossiivoojat olivat ystävällisiä, mikä ei ole itsestäänselvyys edes paljon kalliimmissa hotelleissa.
Maksuton vartioitu pysäköinti hotelli Dzingelin aidatulla takapihalla.
Matka sujui erittäin hyvin, eikä autolle tarvinnut tehdä muita huoltotoimenpiteitä kuin tankata pari kertaa ja pestä tuulilasi. Kotiin Orimattilaan palasimme myöhään maanantai-iltana. Moottoritienopeuksissa lähes tyhjällä tiellä ajovaloilta toivoisi R2-hehkulankapolttimoiden tarjoamaa valotehoa enemmän loistetta, mutta muuten en keksi yhtään perustetta miksei VW Kupla olisi hyvä perheauto myös ulkomaanmatkailussa! Nelkun soveltuvuuden testasimmekin jo yli 4 vuotta sitten.